Lakkasin olemasta

Runoilija 9d9bccfe5b6a3ec774404d882d33c439

nainen
Julkaistu:
3
Liittynyt: 7.7.2019
Viimeksi paikalla: 16.8.2019 0:47

Asuinpaikka: f50132761197112e031d83cb97e4fc07
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
19.9.2025

 
Kadotin sen valon itsestäni.
Taistelen itseäni vastaan,
                 ilmeettömänä.
Enkä minä ikinä voita.

Etsin peilipintoja ahdistukselleni.
Ajattelen ajattelemattomuuttani,
enkä enää näe valoa varjojeen takaa.
Eksyn tyhjyyteeni ja
pelkään kohtaavani itseni.
Huudan tuntemattomalla äänellä
vieraalle itselleni,
                  turtuneena.

Ja minä katosin, lakkasin olemasta.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Elämä on kuin höyhen josta on hyvä pitää kiinni muutoin se katoaa...tunnelma runostasi ! 
<3!
Koskaan ei voi lakata olemasta, kun osaa kirjoittaa noin hyvin <3 
Voi ei, ihana sinä! Kiitos <3
 

Käyttäjän kaikki runot