Liian korkealla omenapuussa
roikkuu omena
Se on punainen ja pyöreä
Liian korkealla
vaikka varpaisillani hyppisin
en yletä
Haluaisin puraista siitä
haluaisin maistella
Miltä se tuntuisi kädessä
sen kiiltävä, sileä pinta
Miltä se tuoksuisi
sen ihanan kirpeä tuoksu
Miltä se suussa maistuisi
sen kirpeän mehukas maku
Mitä se minulle laulaisi
pienellä omenan äänellään
Minne se minua kantaisi
suureen omenain valtakuntaan
Samalla kun narskuttaisin sen punaista kylkeä
hyräillen kesälaulua
kävelisin rantaan ja nauttisin
omenan kirpeydestä
Istahtaisin kivelle
ja nauraisin
sillä omenanpala kutittaisi kitalakea
Yritän kurottaa kättäni
mutta en yletä.
Kyyneleet puskevat silmistä
Ne valuvat pitkin poskia
Miksi omenapuun piti kasvaa noin isoksi
Ja miksi minä olen näin pieni
Potkaisen puuta suuttuneena ja käännyn pois
Mutta pian takaani kuuluu tömähdys
ja kun katson puun suuntaan
näen maassa omenan
punaisen ja pyöreän
Se hymyilee minulle iloisesti
ja laulaa minulle
kesälaulua
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mutta tämä on aivan loistava!ihanan söpö. :> Tuli hyvä mieli kun tätä luki. Jotenkin tämän voi ymmärtää monella lailla jos ajattelee vertauskuvallisesti, tai juuri näin kuin tässä sanotaan. Mutta tykkään, tässä on käytetty paljon mielikuvitusta.
Hienosti olet näin pitkän runon saanut pysymään kasassa. Mielenkiinto säilyi loppuun asti, eikä loppu tuottanut pettymystä. Hienoa!! =)
pidän paljon runosta! vangitsi lukemaan yhä uudestaan. tuli ihan kesä fiilis jossain rannassa :)