Sylvian joululaulu soi hiljaa taustalla. Istun glögilasi kourassani sohvan nurkassa hiljaa. Nautin ympärilläni leijuvista tuoksuista. Kaneli, puhtaus, joulukuusi, kynttilät, glögi ja paistuva kinkku sekoittuvat ympärilläni suloiseksi tuoksujen sekamelskaksi, josta aina hetkittäin jokin nousee vahvempana esiin. Tiedän, että minun kuuluisi olla jo nukkumassa, kello on paljon. En vain voi luopua tästä ihanasta hetkestä, kun kaikki on kohdallaan. Valmiina. Odottamassa huomista suurta juhlaa. Monta päivää on hössötetty ja juostu ja viety ja tuotu, mutta nyt kaikki on paikallaan.
Hetken tunnen kuinka en olekaan yksin.. Ihmettelen tuota tuntemusta, kun en näe ketään. Yhtäkkiä ikkunan takana loistaa pieni valo. Menen ikkunaan, ja huomaan, että hangella seisoo enkeli. Puhtaan valkoisissa oleva hymyilevä hahmo. En voi erottaa kasvoja, mutta tunnen sydämessäni, että enkeli hymyilee juuri minulle. Hetki menee pian ohi, ja autotie on jälleen tyhjä.
Hiivin hiljaa huoneeseeni. On aika käydä nukkumaan. Vielä ennen nukahtamistani, lausun ainoat sanat jotka ovat sydämessäni. "Kiitos Isä, kiitos Jeesus."
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi