Villashaali

Runoilija Ema

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.10.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Rinsessa ruttunen ei lakkaa haaveilemasta Rinssistään
 

'En halua tulla haudatuksi maahan' Kunnoittaen, hitaasti soihdut lasketaan rovioon. Öljyiset puut syttyvät voimalla kohoten nopeasti kohti taivaita. Keskellä mahtavaa roviota makaa kukkapedillä valkoiseen satiiniin puettu nainen.sinisiä hentoisia kukkia auringon säteiden kaltaisissa hiuksissaan, hailakan sininen villashaali hartiollaan, hopeinen riipus kaulassaa. Pian liekit peittivät hänet näkyvistä. Suljin silmäni etten näkisi kuinka hänen hentoinen kehonsa korventuisi.
Öinen hiljaisuus on laskeutunut. Yksinäinen lepattava kynttilä valaisee naisen, joka istuu ikkunan ääressä sylissään vaaleansininen villashaali. Vitivalkoiset sormet seuraavat valkoisella villalangalla kirjottua koristeommelta. Neula painuu shaaliin, tottunein kokenein sormin reikä hitaasti katoaa shaalista.
Hän ei hymyile minulle.En koskaan näe hänen hunajankeltaisia hiuksiaan, jotka kehystävät pikkuiseni täyteläisiä kasvoja. En kykene palauttamaan mieleeni hänen eloisia ilmeitään.
Mielessäni polttaa näky hänestä siellä kujalla. Alastomana hentoinen vartalo verillä ja mustelmilla. Terävimmin muistan hänen silmänsä jotka tuijottivat tyhjästi, ei peloissaan, ei kauhuissaa vaan hämillään.

”Aih”, Veripisara kiitää ilman halki pudoten valkoiselle villakukalle värjäten sen hitaasti. Nainen tavoittelee nenäliinaa puhdistaakseen työnsä mutta hänen silmänsä nauliintuvat sormeensa. Valkoista ihoa pitkin hitaasti valuu pisara punaista elämän nestettä. ”Veri on kaunista valkealla iholla. Mutta miksi hän? Miksi?” Lähes mustat silmät kääntyvät haluttomasti suljettuun makuuhuoneen oveen. ”Miksi hän?”
Se oli kuulas talvi aamu, kun löysin hänet. Pieni resuinen tyttö raasu, linnunluinen mutta hiukset kuin leijonan harja. Otin hänet Kuunkehrän Kotiin, nopeasti katu lähti tytöstä. Pikkuiseni oli alusta asti läheinen ja rakastava. Seurasin hänen kasvuaan hitaasti aikuiseksi nähden kuinka lapsuuden lupaus kävi toteen. Hänestä kehkeytyi kaunotar. Auringon säkeet hiukissaan, taivaan sini silmissään. Eikä kopeus saanut sijaan hellässä nuoressa naisessa koskaan, aina asetti muut itsensä edelle ja pää painui viisaampien edessä. Auttoi aina, hymyili ja rakasti.
Makuuhuoneesta kuuluu kolahdus. Nainen puhaltaa kynttilän hätääntyneenä sammuksiin ja pidättää hengitystään ettei hän vain herää. Sänky narisee hetken kun hän hakee sopivampaan asentoa. Nainen voi mielessään nähdä kuinka hän hakee viereltään naista muttei löydä. Hetken päästä vain hänen tasainen hengityksensä kaikaa huoneistossa. Hitaasti nainen nousee ylös siirtäen villashaalin tuolin selkänojalle. Tarkasti kokoaa helmansa astelee ovelle ja raottaa sitä varoen narisuttamasta vanhaa puuovea.
Katosvuoteella valkoisilla lakanoilla syvässä unessa mies, joka on kuin lihalliseksi tullut jumalan ilmestys. Koko keho uhkuu täydellisyyttä, jokainen hyvin muodostunut lihas kimmoisan ihon alla. Kasvot kuin taiteilijan veistämät, nenä suora, otsa korkea ja ylväs, punaiset pehmeät huulet, jotka suorastaan huutavat tulla suudeltaviksi. Pimeässäkin huoneessa miehen punaiset hiukset hehkuvat kuin sula metalli, peittäen osan kasvoista ja laskeutuen harteille ja rinnalle toimien ainoana peittona tuon jumalaisen kauniin miehen yllä.
Hitaasti ja hartaasti nainen lähestyy miestään. Varoen nostaa peiton lattialta ja peittelee tarkasti alastoman kehon. Hetken mielijohteesta nainen kumartuu suutelemaan miestä huulile mutta muuttaakin mieltään ja suutelee miehen otsaa. Mustat hiukset kutittavat hiukan miehen nenää ja tuo kurtistaa kulmiaan. Nainen jähmettyy hetkeksi ja odottaa että miehen uni taas tasoittuu ennen kuin kohottautuu. ”miksi, rakkain?”
Päivänpaisteeni oli päässyt räätälin oppiin. Hän alkoi kulkea yksin orpokodin ulkopuolella. Aluksi olin huolissani, koska kaupungin kadut oli villit ja pikkuiseni niin naivi. Hän nauroi minun peloilleni. Kun tyttöni oli kulkenut kaupungilla yksin jo vuoden päivät hitaasti pelkoni alkoi jättää minua ja aloin uskoa tytön pärjäävän. Olihan hänellä kumminkin orpokodin tunnusmedaljonki turvanaan.
Nainen sulkee makuuhuoneen oven. Astelee olohuoneen poikki vahvoin askelin antaen hameensa helman kahahdella voimalla ympärillään. Varmoin ottein ottaa villashaalin ja viikkaa sen. Käy polvilleen mäntyisen vaatearkun eteen, narahtaen kansi aukeaa. Arkkuun on laskostettu valkoinen satiini mekko, jonka päälle laskee villashaalin. Nyt vapisevin sormin nainen riisuu kaulastaa hopea riipuksen, suutelee korua ja laskee arkkuun. Hetken katselee arkun sisältöä ja silittää haikeasti villaista shaalia. Napakasti sulkee kannen jättäen melkein sormensä väliin.
Tyttöni posket hehkuivat innosta. Hän piiloitteli jotakin selkänsä takana. ”hyvää hääpäivää na-täti! ” Hän ojensi minulle ruskean paketin. Naurahdin iloisesti otin paketin arvuutellen mitäköhän siellä olisi. Paketista paljastui haikean sinistä villaa, Se oli shaali. Valkoisin ruusuin koristettu, vaalean sininen paksu villashaali. Päivänpaisteeni loisti ylpeydestä, hän oli tehnyt sen itse. ”Olet niin pieni Na-täti. Talvisin pelkään että karu pohjoistuuli vie sinut mukanaan ja kun siellä linnassa on niin koleaa.” Halaisin häntä ja lupasin pitää shaalia aina kotona ettei hänen tarvitsisi olla huolissaan.
Aamu valkenee kaupunkiin. Nainen katsoo kuinka mäntypuinen arkku haetaan pois. Itselleen tuntemattoman ajan nainen seisoo katsellen ovea mistä arkku katosi, kunnes hän räjähtää täyteen toimintaan. Nainen astelee varmoin askelin makuuhuoneeseen.Arkiset vaalean sävyiset vaatteet vaihtuvat mustaan karkeasta puuvillasta kudottuun mekkoon ja koko kehon peittävään huntuun. Hän istuutuu punahiuksisen aviomiehensä viereen.”kultaseni, minä menen nyt. Siskoni katsoo lapsiemme perään. Hellalla on ruokaa.”, nainen suutelee miehensä otsaa. ”minne sinä menet?”, mies kysyy unisena. Nainen ei vastaa vaan astelee rivakasti ovelle, ettei vain hänen elämänsä rakkaus näe kyyneleitä.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Ema Huurussa 26.1.2009 2 Runo
Ema Villashaali 22.8.2008 0 Tarina
Ema Parketti 9.8.2008 2 Runo
Ema Ryppysi 6.8.2008 0 Runo
Ema Se 17.7.2008 0 Runo
Ema Kiire 23.2.2008 1 Runo
Ema "sydämeeni joulun teen" 4.12.2007 2 Runo
Ema Pelottaa 6.11.2007 0 Runo
Ema Juureton 6.11.2007 1 Runo
Ema Lipeän 18.10.2007 1 Runo