Osaanhan vaatia liikaa

Runoilija PörröPumpula

nainen
Julkaistu:
17
Liittynyt: 25.4.2018
Viimeksi paikalla: 15.12.2018 22:00

Asuinpaikka: Jyväskylä
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
25.5.1996

22-vuotias ihmisotus varusteltuna erityisherkkyydellä ja värikkäällä mielikuvituksella.
Taistelun vakavaa masennusta vastaan voittanut, sisukas ikuinen iskän tyttö

Vakava teeaddiktio
Kissat
Villasukat
Pörröiset, pehmeät ja siliteltävät asiat

Toukokuussa vaimo miehelle, joka toi elämääni valon, väritti maailmani ja vei pimeän pois
 

Jospa vielä joku katsoisi minua,

niin kuin katson krapulassa lasillista jääteetä,

 

-ahnaasti,

ahmien,

himoiten

ja rakkaudella.

 

Jos vielä joku saisi minut tuntemaan joka kohdan kehostani arvokkaaksi,

joka suortuvan mielestäni kauniiksi.

 

Ei enää rappioromantiikkaa,

en minä jumalauta mahdu nyrkin ja hellan väliin.

 

Ota minua kädestä,

vie juoksemaan ulos pakahduttavan kauniiseen maailmaan.

Ole uljas prinssi tai konttorirotta,

kuhan et enää pelkkä idiootti käärittynä folioon.

 

Voi hyvä luoja, kuinka paljon minä oikein vaadinkaan…

Tilaisin yhden miehen,

joka osaa juoda kaljaa

ja jaksaa kantaa reppuselässä.


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

upea!
Hieno runo toiveesta rakkauteen ja hyväksyntään. Kaipuusta. Hymynkin sai aikaiseksi. Kiitos runoilijalle.
Upea runo; viimeinen lause kruunasi upeuden.  :)
 

Käyttäjän kaikki runot