Vaikeroit kun et muuta voi
kipusi peität alle kovuuden
jota tuskin tunnetkaan
heikkona hetkenäsi kavahdat jokaista silmää joihin katsot
eivätkä korvasi kuule enää sanoja
Vapaus kahlitsee sielusi
olet kuin vieras omassa ruumiissasi
ja katkeruutesi ajaa sinut hulluksi
ei valoa tunnelin päässä
ei pienintäkään toivon pilkahdusta
vajoat vain syvemmälle toivottomuuteen
kidut hiljaa
kunnes jaksat uskoa jälleen päivään uuteen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
