Kahvipöydässä istuu kahdeksankymmentäseitsemänvuotta
haurasta mieltä ja häilyvää muistoa menneestä.
Katselen kauempaa ja mietin
kuinka pieneksi voi elämä kutistua
viimemetreillään.
Suljen ikkunaan ja siirryn viereensä istumaan.
Otan kylmät kätensä käsiini ja puhun rauhallisesti,
hitain harkituin sanoin kerron, että kaikki on hyvin.
Hetken istumme hiljaa
mailman murheet unohtaen.
Pöytää lähestyy varovaisin askelin kysyjä
miettien
mitä me täällä teemme?
Lämmittelemme
vastaa vanhus
puristen kevyesti käsiäni.
haurasta mieltä ja häilyvää muistoa menneestä.
Katselen kauempaa ja mietin
kuinka pieneksi voi elämä kutistua
viimemetreillään.
Suljen ikkunaan ja siirryn viereensä istumaan.
Otan kylmät kätensä käsiini ja puhun rauhallisesti,
hitain harkituin sanoin kerron, että kaikki on hyvin.
Hetken istumme hiljaa
mailman murheet unohtaen.
Pöytää lähestyy varovaisin askelin kysyjä
miettien
mitä me täällä teemme?
Lämmittelemme
vastaa vanhus
puristen kevyesti käsiäni.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi