isä

isä..
huomenna on sun kuolinpäivä. sun kuolemasta tulee 16-vuotta.

sydäntä raastaa ikävä 

se on pitempi aika kun mitä ehdit olla mun elämässä. 

mää oon niitä viisauksia mitä oot sanonu yrittäny miettiä

ja ottaa niistä oppia elämään.

välillä mää vaan toivoisin että olisit sanomassa niitä täälä.

olisit meillä kylässä ja Jonikin sais sut nähdä ja nauraa sun huumorille ja hauskoille jutuille

ja sais oppia sulta elämän viisaita neuvoja

miks sää et vois vaan istua täälä meiän terassilla
juoda kahvia ja höpöttää naapurin mummolle ja papalle sun elämän tarinaaa.

sää oot ollu niin kauan pois että mun sydäntä särkee.

jos Jumala suo meille joskus vauvan,

haluan että se perii myös sun luonteenpiirteitä

ja varmaan siinä olis sun näköökin

sää et olis sitä näkemässä

kuitenkaan.

mutta se olis muistuttamassa susta

niinkun tää koko juhannusksen aika.. 

sillon oli keskikesä ja kaikki piti olla vielä edessä,koko kesä


mutta sää lähdit pois


mun koko elämä vielä edessä.

mutta sää lähdit siitä mun elämästä pois kesken parhaimman ja vaikeimman luvun



jätit tyhjiä sivua kirjaan jotka täytty vain ikävällä ja kyynelillä.
kunnes mää olin kulkenu ykisn ihan tarpeeks rämpiny tällä elämän kiemuraisella polulla
ja Jumala lähetti mun elämään miehen, jonka kanssa saan jakaa elämää ja arkee

ja yhdessä haaveilla tulevaisuudesta