Vuosi

Vuosi opistossa 
siellä jossa
paljon kiusattiin
takanapäin puhuttiin
pahaa sai paljon aikaan
Eikä se ollut kivaa lainkaan
Tunneilla yksin olin
mietin mihin joukkoon sovin
En kuulu tähän ryhmään
jossa ystäviä ei yhtään
ykssin aina jätettiin
Pois mut varmaan haluttiin
aamuun uuteen herään
rohkeuteni kerään
jokaiseen hetkeen
yhteiseen retkeen 
toiset oli iloisin mielin
minä kyyneleitä nielin
Tätä jatkui koko vuoden
aina lisää tuskaa tuoden
vuosia vaikka on kymmenen
muistan sen kuin eilisen
ajattelin että usko yhdistää voisi
yhteinen kiitoslaulu soisi
mutta kasvoilla kyyneleet
sen kertoa voi
Että sydämeni silloin tuskasta soi