Tuikku murheeseen

Runoilija 5de0674e9097ce456d6648006ba560e2

mies
Julkaistu:
6
Liittynyt: 25.8.2017
Viimeksi paikalla: 5.12.2018 1:47

Asuinpaikka: cebb991708e624766b0a32c153f6d28d
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
24.4.2024

Koleran isä.
Lohikäärmeen poika.
Paha henki.

Kiveen saa ja pitää hakata, sannikosta on turha yrittää lukea.

-93-
 
yksi osa kauheinta pahaa
kaksi osaa parasta hyvää
loraus kylmää avaruutta
tasapainotetaan fuusioreaktion lämmöllä

pidennetään katkeralla viinillä
pinnalle yrtit sesongin mukaan
(voi korvata kastelusikallisella tomusokeria)

sekoitetaan huolella

mutta pyydän:



Älkää ravistako.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Jopa arvoituksellista mihin kohdistaa "juonen" ... antaa vapauksia/-vaihtoehtoja ajattelulle,jota loppu vain entisestään koristaa.
Hyvä, että ei pidä ravistaa. Se olisi todellakin liikaa ;)
Mä pidän tästä kovasti. Runo ei itsessään, nopeasti läpilukaistuna, ole ehkä laisinkaan herkilläkäyvä, mutta lopun lause sekoittaa keitoksen ja pakan. Sitten runo onkin pyyntö, anomus, "älkää rikkoko, kun pysyn hädintuskin kasassa ja näin on ihan okei". Jes, moniulotteisuutta, tämä tykkää.
 

Käyttäjän kaikki runot