Omia ajatuksia...

Runoilija gxem

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.4.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Minä: ajatuksia hautova, mustiin pukeutuva, nuori mies joka yrittää selviytyä mahdollisimman pitkälle maailmassa joka ei tunne sielun kärsimystä...
 

Ajattelen usein,että viime keväänä kaikki olisi voinut päättyä.Parempi olisi.
Mutta tässä olen ja vaivaan ihmisiä.
Sattuu.
En ymmärrä miksi minusta pidetään.
Paska joka inhoaa itseään.Onko säälittävämpää?
Ei.(lopettakaa mut)
Kyllä.Minussa on itseinhoa aika paljon.
Olisi mukava tuntea,ettei tuntisi olisi rasite,mut minkäs mahdat.

Joku tarkoittaa hyvää ja minä vain olen itsetuhoinen paska.
Sattuu.
Olen sinut sen kanssa mitä olen,mutta en sinut sen kanssa,mitä tuotan muille.
Heh...en mahda mitään että olen tällanen
paska,mutta olisi parempi jo olisin kuollut paska.
En kärsi katsoa Ystäviä ja rakkaita silmiin
itku lähellä,kun tiedän mitä he ovat joutuneet kokemaan,minun takia.

Olen ankara itselleni,mutta niin täytyy olla,ei tästä muuten mitään tule.
Mutta tuleeko siitä nytkään??
Tekstiä tulee,josta huomaa että en anna itselleni mitään arvoa.Miksi pitäisi?

Tosiasiassa tämä taakka,joka on aina mukana vaikuttaa minuun ja olotilaani,
jolloin millään ei pahemmin ole väliä,
enkä haluaisi siinä tilassa vaivata ketään.
Mutta on jo jotkut ''uhreiksi'' jääneet...
Onko heistä mukava kuunnella minun huolia ja kuinka kritisoin itseäni??
On kiva kun on ihmisiä jotka hyväksyvät seurani,mutta silloinkin haluaisin että olisi rento olo,enkä tuntisi olevani rasite.
Muille hyvää,itselle pahaa...

Pyörii aina mielessä,että olisi pitänyt olla parempi menneisyydessä.
Ei pitäsi enää tuottaa huolia,kuin jokin tehtaan liukuhihna.
Tahdostani riippumatta asiat menevät päin honkia ja jaksan syyttää siitä itseäni.Kuinkas muuten.

Olen iloinen,että löydän jokun tärkeän ihmisen,mutta pystynkö pitämään senilon kun olen tämmönen surke surkimus?
Löydän arvoa,kunnioitusta ja jopa rakkautta muille.Mutta en itselleni.
On hyvä kun on ihmisiä, perhe, ystävät...*Hän*
Mutta en ansaitse sellaista,koska olen vain vaiva.

Pyydän anteeksi niiltä,jotka ovat joutuneet kyyneleitä vuodattamaan ajatellessaan minua.
On vaikea ymmärtää ihmisten välittäminen,kun en itse välitä itsestäni.

Mutta täällä olen ja nyt aion olla myös!
Katotaan miten pitkään kestän....

Selite: 
Siinäpä on ajatuksia mieleni eri sopukoista joihon eksyy ilman karttaa!!
Kategoria: 
 

Kommentit

Kovin tuttuja ongelmia on. Mutta anna mennä, kävele pää pystyssä eteenpäin.

pitkä ja periaatteessa sisältää koko pituudeltaan vain samaa paskaa, mutta kummasti sen lukee loppuun kun voi samaistua...

kannattais ehkä tarkistaa rivitys, se tekisi tästä runon eikä vain ryöpyn...

Kovin monen ongelmana tämä. Mutta niin se vaan menee, jos et arvosta itseäsi, ei kukaan muukaan sitä tee, ja onnellisuus lähtee sinusta itsestäsi. Vaikka sinulla olisi maailman paras kumppani, hän ei kykene tekemään sinua onnelliseksi jos et itse, mutta sinä kyllä voit tehdä hänet onnettomatki. Kuvittelepa tilanne tytön kannalta, hän rakastaa ihmistä , jota hänen rakkaansa vihaa.. melkoinen ristiriita.
Hyvä, että kirjoitat. Tämä ei ehkä täytä aivan runolle asetettuja kriteerejä, mutta voi olla, että jonakin päivänä muokkaat tästä huippurunon. Tärkeintä oli nyt päästää vähän sitä pahaa ulos mitä itsessäsi näet. Tsemppiä sinulle, ja mieti miksi sinun pitäisi inhota itseäsi, kun et itseäsi pääse kuitenkaan karkuun. Voisit olla sovussakin.

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
gxem heräsin 11.8.2010 0 Runo
gxem Pieni 21.3.2009 0 Runo
gxem Monikielinen painos 21.2.2009 0 Runo
gxem Piu, pau..pian sanot au 3.2.2009 0 Runo
gxem 1 vastaus kaikkeen 13.9.2006 0 Runo
gxem UnJustice 10.9.2006 0 Runo
gxem Omia ajatuksia... 18.12.2003 3 Runo
gxem Nimetön 18.12.2003 0 Runo
gxem Nimetön 18.12.2003 0 Runo
gxem totuus 18.12.2003 0 Runo