Tajunta taivaalla

Makaan puhtaassa puuterilumessa,

poskissa kihelmöi, ripset ovat huurteiset.

Avaan silmät suurelle näyttämölle,

Otava on otsaa vasten.

Hiljaisuus humisee korvissa.

Tajunta laajenee, taivas pyörii.

Kuinka keskittyä, kun ei ole tähteä jota tuijottaa?

Sanoit ikuisuus.

Tajusin ei koskaan enää.

Se tekee siitä ainutkertaista.

Kuin tähdenlento.