Istuin pöytäni äärellä ja puhelin soi. Vastasin siihen. Se oli väärä numero. Puristin märät hiukseni keltaiseen pyyhkeeseen.
Ovi narahti. Huomasin sinun seisovan sen edessä. Huusit minulle. Minä en kuunnellut, viilasin vain kynsiäni.
Kävelit vierelleni ja tarrasit hiuksistani kiinni. Itkin. Huusit.
Puolen tunnin kuluttua nousin ja peitin silmäkulmani puuterilla.
Selite:
7.7.2002 ja löysin tämän kirjaimellisesti laattikoni pohjalta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi