kaivo

haluamme toisiamme
tässä loputtomassa kaipuussa,
yksinäisyyden pelossa,
sen varjon liepeillä

yön pimeydessä
kosketus luo turvan,
sylin johon nukahtaa

aamulla on liian kirkasta
kohtaamisen kovuuteen
tyhjä olo kalvaa sisintä,
kylmää sydämen hiljaa
syö väliimme kuilua

siltaa on vaikea rakentaa,
vaikeaa saada sitä kestämään
rakkauden ja
rakastamattomuuden
olematonta tasapainoa