Miksi sanot minulle,
että hyväksyt minut sellaisena kuin olen -
jos kuitenkin mielessäsi ajattelet,
että olen aika lähellä hullun määritelmää?
Miksi sanot minulle,
että rakastat minua juuri tällaisena -
jos kuitenkin mietit että,
on liian tuskaisaa olla ihmisen kanssa
joka rakastaa pimeyttä?
Miksi sanot minulle,
että riitän sinulle ja annan sinulle tarpeeksi -
jos kuitenkin joka päivä huomaan miettiväni
onko mahdollisesti jossain joku parempi?
Miksi sanot minulle,
että ollaan yhdessä nyt, aina ja ikuisesti -
jos kuitenkin huomaan tajuavani sen
että mietit onko järkeä jatkaa?
Ei meidän tarinaa ole tarkoitettu
kompastumaan jokaiseen pieneen kiveen.
Vaikka muut ajattelisvatkin minusta,
että olen hullu -
en koskaan osannut kuvittellakaan,
että sinä alentuisit samaan kuin kaikki muutkin...
en sen jälkeen kun kerroit,
että rakkaus voittaa kaiken
ja että kohtalo on tarkoittanut
meidät toisilleen.
Anna meille lupa jatkaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tykkäsin.
Sivut