Minä avasin tänään ne monet lukot
ja kurkistin siihen koloon,
johon olen muistot sinusta piilottanut.
Ja kerroin sinusta.
Olen kyllästynyt hiljenemään,
sulkemaan suuni,
olemaan kertomatta menneisyydestäni.
Joten minä puhuin sinusta.
En kertonut kaikkea,
en paljastanut yksityiskohtia,
mutta nyt minä puhuin.
Puhuin sinusta.
Saatoin tutkia menneisyyttäni,
miettiä sinua,
enkä minä hajonnut pirstaleiksi.
Minä puhuin sinusta.
Tänään en itkenyt,
vaikka muistinkin sinut.
En surrut,
vaikkei meistä ollutkaan mihinkään.
Jätin muistosi esille,
enkä lukinnut sitä sisimpääni.
Ja pystyn edelleen elämään itseni kanssa.
Minä puhuin sinusta!
Ja pystyn edelleen elämään sinun muistosi kanssa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
En löydä sitä oikeaa sanaa kuvaamaan sitä, minkälaisen tunteen tää runo mussa herätti. Ensinnäkin pidin todella paljon! Kaunis, mutta jotenkin surullinen. Ihana.