sukupuu

niin kauan kuin kanssas kuljin,
niin kaunán kuin ihailin, 
niin kauan kun olin, niin kauan rakastin.
mutta kun ilo hiljeni, hiljeni myös rakkaus rinnallain, rintaa vasten painoin pään ja huokaisin:
voi kunpa joskus kanssasi voisin jakaa elämäin, sillä sinua rakastan tällä hetkellä. 
jos joskus elämäin jaan sinun ja minun välillä tarvitsemme suuren maan jonne rakkaus istutetaan.
kun se kasvaa, versoutuu, kasvaa uusi siemen. 
siemen, taimi, puu taas haarautuu ja näin sukupuu.