Onko tämä aallon
pohja vai harja,
kun tunteet vellovat sisälläni
kuin myrskyinen meri.
Sitkeästi olen yrittänyt
unohtaa sinut ja
kaiken tapahtuneen.
Kaikki ne unelmat,
joita loimme
yhdessä peiton alla
maatessamme,
sen suuren tunteen
välillämme.
Kaikki unelmamme särkyivät
pariin lauseeseen,
kun jätit minut yksin
keskelle kylmää maailmaa.
Meillä piti olla toisemme
tukenamme maailman myrskyissä.
Meillä piti olla kaikki aika
toteuttaa unelmamme.
Nyt olen kuitenkin yksin
ja muistan kuinka hyvältä
tuntui kätesi ympärilläni,
kuinka itkin rintaasi vasten,
kun tuntui pahalta.
Kamala kaipuu valvottaa
minua joskus öisin,
kun muistan sinut ja rakkautemme.
Anna anteeksi ilkeyteni,
mutta sinä satutit minua
pahemmin kuin kukaan koskaan.
Selite:
8.1.2007 Ei rakkaus haihdu,vaikka luontani pois meet...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
