Lehtipuhallinkaan
ei jaksa
näin mädäntyneitä
lähes mudaksi muuttuneita
elämänkesän jäänteitä
pois pyyhkiä.
Näine kaikkineni
ikävänraskain eväin
talvipesääni kömmin.
Rakastaakseni taas
kun kevättuuli kepeästi käy.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Valonsoturitar | Samassa tallissa | 26.12.2013 | 3 | Runo |
| Valonsoturitar | Talvipesään | 3.11.2013 | 5 | Runo |
| Valonsoturitar | Syksyn linnut | 14.9.2012 | 5 | Runo |
| Valonsoturitar | Takaisin kotona | 29.10.2011 | 8 | Runo |
| Valonsoturitar | Jerezin tanssivat hevoset | 12.10.2011 | 4 | Runo |
| Valonsoturitar | Rannalla | 9.7.2011 | 0 | Runo |
| Valonsoturitar | Villit hevoset | 1.7.2011 | 2 | Runo |
| Valonsoturitar | Seikkailu | 15.5.2011 | 8 | Runo |
| Valonsoturitar | Muurinmurtaja | 10.12.2010 | 9 | Runo |
| Valonsoturitar | Kaikki muut | 3.3.2010 | 7 | Runo |
Kommentit
Toivetta herättävä runo, keveä kaikesta huolimatta. Hieno.
voi surkeus sentäs, vasta keväällä. hyvä runo
Loistokas runo jossa selkeä kokonaisuus.
Ehjänä säilyy eikä palasiksi mene.
Nallemaista tarinointia, jonka positiivinen loppu on kuin hunajaa kesän lapselle
Juuri laahustin pihan perältä työsaappaat upottavin askelin. Lisättävää tuohon ei ainakaan ole.