Pikkutyttö ottaa äitiään poskista kiinni
ja halaa
Halaa, kuin maailmassa ei olisi koskaan ennen
ollut niin paljon hellyyttä
Minä istun kolme penkkiriviä taaempana
Tunnen lämpöä,
jollaista en muistanut olevankaan
Milloin on kesä, tyttö kysyy helisten
Ei tähän enää kesää tarvita,
sillä se on silmissäsi
pienissä sormissasi
voisin vastata
Pysäkkivälejä myöhemmin hyppään kadulle
eikä yksikään viima tavoita minua tänään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tämä todella ihana....
Hellyyden hehku oooh!
Ihana hetki, jonka tunne säilyy kai huomisiinkin.
Upeaa tulkintaa!!!
Aivan ihana!
Voi ihana! :) Niin tutuntuntuinen tuo hehku, Onni matkassa ;)
Hienosti kuvattu ikimuistoinen hetki ! Tulee elävästi mieleen, erään mun pienen oppilaan halaus, haasteellisen koulupäivän lopussa :)
Ihanaa hellyyttä ja lämminhenkistä havainnointia. Sydäntä värisyttävää huomata jotain noin suloista ja lukea síitä tässä.
vahvaa tunteen lämpöä hetkessä upealla tavalla kerrot sen. kiitos.
Upeaa, että joku osaa katsoa elämää noin. Pidä siitä kiinni.
Ikilämpöä hehkuva runosi.
mikä olisi niin kaunista kuin se hetki.
Osuit olemaan paikalla, kun lapsen rakkaus äitiä kohtaan hehkui lähipiiriin asti. Se antoi päivääsi lämpöä ja iloa. Hellyttävän ihana on runosi, sykäyttää sydäntä myöten ;=)
Oi mitä Hetken, ja Tunteen Voimaa... Hehkua, todellakin.
Aivan Mahtava tämä Lämmin runosi.
Kaunis hetki ja lämpö välittyvät runostasi. Pidän tästä kovasti :)