taivaan tummaan sineen
kasvosi poistuvan pelkään
eletyn rakkauden
vihan ja pettymyksen
ilmassa tuntien
yhdessä kasvoimme tuulia vasten
ja kuljimme elämään lasten
pidätän hengitystäni
ihosi ihoani vasten
sisällä murenevan taivaan ja katoavan aamun koin
missä olemmekaan
tunnen tunteesi virrassa voiman
elämän kaarien yhteen meidät vieden
uudelleen
taivaan palaessa
jokien virtaamissa
merten mainingeissa
aurinkotuulien pauhaavissa puuskissa
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi