Pieni mieli ei voi, ei halua tyytyä siihen, että kaikki koettu
oli vain ohimenevää hormonipuuskaa, tyhjän pelkoa
lopulta pakko kysyä, mihin sinussa sitten rakastuin
oliko se sama tinkimätön suoruus, oikeudenmukaisuus, mitä
itse olen pitänyt omimpana piirteenäni
vai herkkyys vastata vähäisiinkin mielen liikkeisiin,
aina hyväntuulinen hymy, ystävän sana
en tiedä
tiltaltit tiukuttavat kotijoen tuolla puolen
Jos joskus jossakin luet tätä:
sinä vain olet tehnyt matkastani sen arvoisen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


