Minun vähyyteni,
arkuuteni kotelo,
johon pakenen palelemaan.
Sillä pelkään!
Myrskytä myrskyn kanssa,
kulkea tohussa tuulen,
heittyä helmenä pilviin!
Vaikenen valehtelemaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Nimetön
Runoilija iiri
nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 20.5.2013
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Minun puuni antaa kummia kukkia, ja lakastuu kun ripustan keinuni paikoilleen. Katveeseen unohtuneena se kahisten huutaa
," kun on puu ja elävä, voi kuolla kehusta, mutta palata pilkasta eloon "
," kun on puu ja elävä, voi kuolla kehusta, mutta palata pilkasta eloon "
