Kesästä tulee mieleen sinun hymyilevät kasvosi.
Ne olivat minun aurinkoni, voimavarani.
Olen kuin kukka joka tarvitsee auringon valoa.
Mutta lähdit pois, kauas pois.
Enää aurinkoni ei paistanutkaan, tuli talvi.
Odotan uutta kesää jolloin puhkean taas kukkaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tää on mun eka tänne julkaisema runo ja ois iha kiva saaha kommenttii :)