Tammikuussa yöt on kylmät;
kylmänhorroksessa koivun oksat
raapivat kylmästi naamaani,
kuin ennen, kun laahasin
suksia perässäni,
ja sauvoja tökin ladun viereen.
Enää hiihdän vain mieleni
talvimaissa, sauvoja kiskon
ja välillä työnnän
vauhtia hieman,
etten siihen jäisi jäätymään.
Mieleni talvimetsä
on öisen tähtikirkkaan
kuulas.
Jääkukat kasvavat parvekelasiin.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
