yksipuolinen rakkaus unohtaa usein pelätä
"Anna sen pojan olla!"
katso tänne.
Minä en pelkää sinua.
siitä asti kun vaadit henkeäni surullisuuksinesi,
sammutin valot.
silloin mahdottomasta tehtiin mahdollista.
totuus kuristettiin
ja jäljelle jäi vain kasa valkoista valhetta.
realismia niille, jotka sinua pelätessään luovuttavat.
mutta unohdat sen,
mitä tapahtuisi jos yksinäisyys ei tänään
pitäisikään minusta.
moni asia olisi muuttunut.
et rikkoisi pojan ainutta unelmaa.
vaan antaisit minun antaa hänelle anteeksi.
Selite:
<em>"A tout le monde"</em>
näin se on ollut ennen. ja tulee aina olemaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
nättiä :>
Melkein ymmärsin O__o ehkä.. en tiedä. Hieno, pidän tästä.
Voih, tämä oli vallan kiehtova kokonaisuus, sopivan erikoinen, tavallaan positiivisesti särkyvä, runomuotoinen kuvaus jostakin suuresta tunteesta, joka myös välittyi lukialle. Mahtavaa! Kiitos muuten arvostelustasi. :)
"mitä tapahtuisi jos yksinäisyys ei tänään
pitäisikään minusta."
tyylikästä, kovin tyylikästä. ja valkoista unelmaahan tämä tosiaan on.
jotenkin tuli sellainen jännä tunne tuosta runon "sinästä".
ja kiitos kaunis omasta kommentistasi!
Kaunis. Hyvää syntymäpäivää.
Ihan ensimmäiseksi kiitän arvostelustasi kovasti.
Ja tähän runoosi; pointsit heti nimestä, sopivan iskevä mutta toteava, neutraali muttei laimea. Pidän kovasti käyttämistäsi kielikuvista. "kasa valkoista valhetta." ja tehokeinot sopivat kuin nyrkki silmään. Runostasi jäi oikein hyvä maku suuhun, tämä on juuri sopivan ytimekäs ja esittää silti asiansa hyvin. Taidatpa päätyä suosikkeihini, sillä muutkin runosi vaikuttivat lähemmän tutustumisen arvoisilta.
tajunnanvirtaa kenties. välillä sain kiinni ajatuksesta mutta välillä se katosi.
mutta hieno!
ja kiitos toki arvostelusta (: