AnonyymiTee

Mitä voi tehdä,
kun se
näyttää riutuneelta, kuihtuneelta,
harhailee mollottavilla silmillään,
kämmen on veltto ja tottelematon,
joka saa voimaa hetkellisesti,
kuin sähköiskusta.
Niin vierasta.

- Siellä Veronassa oli aivan ihanaa! Ja mites teillä on kesä sujunut?

Miten siihen saa vastata?
Niin ettei kahvi joudu väärään kurkkuun.
Tai pulla.
Mitä voi tehdä?

Ja jos sen sairaudesta kertoo,
sinä alat puhua hänestä.
Hänit ovat kuolleita.
Tai liian lähellä sitä.

Ja joka päivä sen
taistelu kuolemaa vastaan
on voitokkaampi, raivoisampi
Puristaako kämmen jo vahvemmin?
Onko katse jo määrätietoisempi?
Siihen on uskottava.
Muuten en tiedä
mitä teen,
Äiti.