Sade on lohduttava kämmenen joka silittää hiuksia, kasvoja olkapäitä Ylhäältä alas pisaroina polviin jää kirkkaiksi lätäköiksi jalkapohjien alle ja on taukoamaton, loputon kestää niin kauan kuin minulle tarvitaan
Harmaaksi haihtuva maailma, harmaat kuuset, harmaa nurmikko, synkät ajatukset haalistuvat harmaisiin ja minä sulaudun maisemaan, yhdeksi eksyneeksi, joka harhailee vailla istumapaikkaa
Vailla omaa pöytää
Tuulessa on hellyttävää herkkyyttä, kun se puhaltaa kasvoihin kylmää, keskity kylmään, se sanoo, keskity siihen, miten lämmintä takin sisällä on, miten ihanasti sukat kengissä lämmittävät Liiku kylmän ja kuuman välillä, tunne sateen märkä kämmen olkapäillä, kuivat varpaat
Huomenna syksy alkaa
Tänään kesä lakkaa
Turha huolehtia talvesta, sillä sekin on kiltti ja pitää hyvänä, pakkanen polttaa poskia, lumi jäädyttää varpaat, arki liikkuu ääripäiden välillä ja mahdollistaa sen, että
on nyt
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


