tummat pilvet
enteilevät sadetta
minä istun aivan hiljaa
yksin puutarhassa
en odottaen sadetta
vaan jotain suurempaa
jos kylväisin kaiken vihan
saisinko mitään takaisin
vai kasvaisiko uudestaan
rikkaruohoina takaisin
en pelkää kuolemaa
pelkään etten enää elä
etten näe aamun kajoa
enkä seuraavaa huomista
jos kylväisin kaiken vihan
saisinko mitään takaisin
ottaisiko se minulta kaiken
sieluni, ruumiini, lopulta sydämeni
sielu kuin juuret
pitää kiinni elämässä
ruumis kuin lehvät
valoa hengittää
sydän kuin nuppu
valmiina avautumaan
jos juureni poistaa
voi en kauniiksi kasvaa
lasisessa maljakossa
pois elämäni katoaa
terälehtien pudotessa
teen hiljaa kuolemaa
enteilevät sadetta
minä istun aivan hiljaa
yksin puutarhassa
en odottaen sadetta
vaan jotain suurempaa
jos kylväisin kaiken vihan
saisinko mitään takaisin
vai kasvaisiko uudestaan
rikkaruohoina takaisin
en pelkää kuolemaa
pelkään etten enää elä
etten näe aamun kajoa
enkä seuraavaa huomista
jos kylväisin kaiken vihan
saisinko mitään takaisin
ottaisiko se minulta kaiken
sieluni, ruumiini, lopulta sydämeni
sielu kuin juuret
pitää kiinni elämässä
ruumis kuin lehvät
valoa hengittää
sydän kuin nuppu
valmiina avautumaan
jos juureni poistaa
voi en kauniiksi kasvaa
lasisessa maljakossa
pois elämäni katoaa
terälehtien pudotessa
teen hiljaa kuolemaa
Selite:
Kannattaako vihaa kylvää?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


