valveunonen

Unet ovat rehellisempää puhetta, kuin puhe valveilla. Kontrolloimme ja sensuroimmekin ajatuksiamme ja ennen muuta tunteitamme valveilla. Toisaalta se on hyvä asia, ettemme sano kaikkea, mitä sylki suuhun tuo. Sillä tavoin on yhteisössä helpompi elää. Unet sanovat suoraan, mitä tunnemme, eikä se puhe satuta muita. Se on sisäinen, yksityinen asia.

Runossasi runon kokija on valveunessa, jossa ollaan unen ja valveen rajalla. Hän on tietoinen tilastaan tässä ja nyt, kuitenkin hetkittäin kaukana poissa täältä. Merkittävää on se, että hän ottaa herättyään kirjan käteensä, ja uppoutuu fiktiiviseen maailmaan, ja siten taas unohtaa olevansa tässä ja nyt. Kiinnostava on myös runon nimi, ei 'valveuni' vaan 'valveunonen'. Se pienentää unessa oloa, mutta siinä 'unosessa' ehtii käydä pitkällä matkalla.

Valveunen näkeminen on mielenkiintoista, paluu maanpinnalle on nopea.