Isin tyttö

1. Niin palaan aikaan lapsuuden, muistan onnen hetket sen, kun isin kanssa palloa me lyötiin.
Muistan naurun iloisen ja lapsen suuren onnen sen, kun lihapiirakoita torstaisin me syötiin.
Jälkeen uintireissujen, maistui piirakka niin makoinen ja ihan lapsena jo opin taidon sen,
mä miten ”pitkää sammakkoa” uida osasin ja miten säilyttämään pystyin taidon sen.

Kertosäe:

Mä muistan lapsen tunteen sen, on isi suurin ihminen ja kaiken maailmassa pystyy korjaamaan,
kun kasvoin ymmärsin mä sen, se on se tunne lapsuuden, eikä isiä koskaan kukaan pysty korvaamaan. Kun taas aikuisena käyn mä isiä katsomaan, se tunne palaa aina uudestaan:
Mä kotiin palasin, on isi tärkein ihminen ja isin tyttö menee isiä halaamaan.

2. Oli lapsena se suurin pelko, jos isi lähtee pois? Kauheampaa kohtaloa ei olemassa ollut ois.
Mä joka ilta kuuntelin, kun rappusia nousi vinttiin isi, lapsen korvat tarkkaan kaikkea aina kuunteli.
Kun polulla elämän sain kolhuja ja itkin vaan, niin kotiin isin luokse tulin aina uudestaan.

3. Monet sydänsurut koin, mut lopulta löysin sen, mä mistä lapsena aina niin paljon haaveilin.
Kun kertoi isi, rakkaus on kaunis asia, niin uskoin sen, myös minä sen saisin kokea.
Ja niinpä haaveet suuret, ne kokea mä sain, kiitos isin, unelmiini uskoin ain.

4. Nyt isin tyttö lentää maailmalla, mut juuriaan hän koskaan unhoittaa ei voi,
hän muistaa isin parhaan ja tietää että isi maailmaan tytön toi.
Isin tyttö palaa aina isiä katsomaan, ei unhoittaa voi rakasta isiä milloinkaan.

Ja niinpä haaveet suuret, ne kokea mä sain, kiitos isin, unelmiini uskoin ain.