Erilaisuus

Sanani peittävät paperin,
Tänään näköni sumeni,
Maahan rajusti kaaduin,

Siihen makaamaan jäin,
Viimeiseksi kirkkaan taivaan näin,
Hiekalle minä maaduin,

Ei kukaan minua ylös nostanut,
Kaikki vain ohitsein kulkivat,
Ei ketään kiinostanut,
He minut ajatuksistaan sulkivat,

Nykyään en siinä enään ole,
Ylhäältä teitä katselen,
Usein myös naamaani vedellä kastelen,

Mutisen jotain itsekseni hiljaa,
Ei kukaan minua ymmärrä,
Muut ovat kukkia, minä olen viljaa,

Erotun joukosta pitkälle,
En välitä siitä,
Kaikki minua tuijottavat,
Mutta en ajattele niitä,

Erilaisuus on rikkautta