Joskus tuntuu että kahleet ovat aina ja nyt,
ja että tuleva huominen on aivan liian lyhyt...
Tuntuu että en voi lentää koskaan pakoon,
vaan jään varjojen syleilyyn pieneen rakoon...
Ehkä joku tulisi ja lukot kahleitteni murtaisi,
käteeni tarttuisi ja minut takaisin vapauteen johtaisi...
Mutta se on vain unta, haurasta ja kaunista
petollinen turva julmalta todellisuudelta
Ei kukaan tänne löydä, tielle tuskanveren ja murheen
ja niin langenneen enkelin siipisulat hiljaa katoavat tuuleen
Selite:
Katsokaa työni harhakuvasta johon tämä runo liittyy :)
Työn nimi:"EnKeLeItÄ oNkO hEiTä PäÄlLä TäMäN mAaN"
Nickini siellä: Tinisini
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
oih, kaunis ja haikea. ja tuo viimeinen
"ja niin langenneen enkelin siipisulat hiljaa katoavat tuuleen"
On aivan UPEA ..! ;O
suosikkeihin <3