Salaisuus

Runoilija vanilja

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 16.3.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

elämän kolhima, ja monesti potkima. sisällä suuri kärsimys, taaskaan, en jaksa nyt. en halua olla täällä, en saa mitään elämältä. kaiken se vie, kunnes loppuu tie.
 

Puiden ympäröimänä,
illalla pimeällä.
Sinä ja minä,
yhdessä.

Kirkas tähtitaivas
ja täysikuu
yläpuolellamme.
Käsivartemme
kietoutuneet
toisiimme.

Kiellettyä ja vaarallista,
mutta kahdestaan,
ei pysty vastustamaan.

Ilta lämpimän viileä,
tunnen huulet lämpimät.
Hetki, jolloin aika pysähtyy,
hetki, jolloin toiseen rakastuu.

Tiedostanut siitä lähtien,
olet se, jota tarvitsen.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Salaperäistä tunnelmaa luot tällä
hienolla rakkausrunollasi. Pidän.

 

Käyttäjän kaikki runot