Oljenkorsi

Runoilija 6222add93bc1956cf20f5d16891be9b8

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.2.2013
Viimeksi paikalla: 12.1.2019 13:38

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Omin sanoin onnettomin, pääkoppaa kovistelin. Laitoin sanan sauhuamahan, lausehen laulamahan. Jos et kehtaa katsoa, lukea luikahuttaa, ei haittaa hitusta, heilahuta haituvaista.
 

Olisinpa kuin syksyn viimeinen värisevä lehti,
joka vihdoin irrottaa otteensa,
pudotakseen tuulen sylissä,
ainoana toiveenaan päätyä sydämeen jota rakastaa,
tietäen ettei millään muulla olisi mitään väliä,
ei millään.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Haikea toive ja pyyntö..

Oho. Tämä kouraisi sydämestä ihan. Kaunis, hieman surullinen pyyntö, josta tulee vähän sellainen olo, kuin osaksi oltaisiin jo luovutettu. Se ei kannata koskaan. Pidin tavattomasti tästä runosta. Kiitos.
 

Käyttäjän kaikki runot