Kuljen ympäri.
Katson ympärilleni.
Missä on äitini syli,
sitä kaipaan, kaipasin.
Muistot säilyvät aikansa.
Voiko sitä kaivata,
mitä ei ollutkaan.
Löysin sinut.
Tulit yllättäen ja sain sen
mitä kaivannut olin.
Sain muistot, ne säilyvät.
Säilyvät vieläkin,
vaikka en tiedä,
missä sinun sylisi rauha on nyt.
Opin elämäni matkalla
turvan ja hellyyden ja myös sen
että itkuni ei ollut turhaa.
Selite:
Lapsuuden muistoista aikuisuuteen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin todentotta tämä oppi on totta. Omistamme vain itsemme, ja senkin vain niiltä osin kuin meissä tahtoa omistaa on.
Sitä mitä ei ollut tai ole voi kaivata, mielensä sopukoissa tuntemattomissa..
=)