Ginia

he tahtovat vain puhua
ja puhua
ja puhua

kertoa tosiasioita, salaisuuksia,
puutaheinää ja palturia

he kuuntelevat oman äänensä painotuksia
jatkavat kiivasta sanailuaan loputtomiin

eivät anna puheenvuoroa
ja harvoin odottavat omaansa

ikävöin heidän hiljaisuuttaan

sillä vain silloin voin nähdä heidät todella