Uni lapsuuden kaunis
Uni lapsuuden kaunis,
syksyn pimeään yöhön
kun minä niityllä kirmailin silloin
sain hiuksiini seppeleen.
Kasteen nurmelta nousi
ja kiekko auringon sukelsi usvaan,
vedet lämpöisen purojen,
lapseni vilpitön usko
kukkaniittyjen pilvien alla
kumpa uneen lapsuuden palata saisin.
Suolla pursujen tuoksu,
lapsi väsynyt mättäiden alla.
Huutaa riemua linnulle taivaan. Kumpa uneen lapsuuden palata voisin.
Selite:
Tämän runon olen kirjoittanut rakkaudesta luontoon.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
