Tarinaa ihmisestä
Minun hiukseni ovat tappuraa,
jota kasvavat myös mieleni niityt
hiukseni haarautuvat kuin käärmeen kieli
käärmeen, jonka päätä en saa poikki
Mutta yhteisen myrkkymaljamme edestä
löydän niskani joka päivä pölkyltä
Siihen maljaan kostutan kynäni
siitä maljasta juon
ja elän sen suomaa pikaista kuolemaa
Sen maljan kiiltävää pintaa ihaillen
sen punamusteella kirjoitan
pääni, pölkyn, käärmeen kieron
katkeransuloista, elämänmakuista tarinaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis ja symbolinen. Kenties en edes kaikkea ymmärtänyt, mutta tässä on tarinaa ja makua. Loppujenlopuksi runo koskettaa aina. Kirjoittajaansa.
Joskus tuntuu kuin joku olisi kirjoittanut omat ajatuksensa, tässäkin on hieman sitä tuntua.