The Golden Arches_Mannerheim

Sundaen kielioppi

Englanti kantaa samettitakkia ja flirttailee
näppärin riimein,
kun suomi pystyttää linnakkeita kieliopista,
kivestä ja ajasta.

Kuitenkin Kultaisilla Kaarilla
äkillinen tuulahdus ulkomailta
tuo uutuuden ruokalistalle:
pretzel-suklaasundaen,
jonka makujen myllerrystä metsäläiset
eivät voi pyörtymättä prosessoida.


Kultaisten Kaarien keiju

Lokakuun kylmän neonhohdon alla
hän seisoo hiljaa, levollisen sirona.

Tummahiuksinen kassaneito,
Lana Del Reyn huokaus huulillaan.

Hän luo pienen loitsun,
kun asiakas astuu tiskille:
valmistaa taikaa,
jotta Halloween-yön pimeys
mielestä kaikkoaa.

Moderni keiju
Kultaisten Kaarien valossa.


Pingviinin sanat by Pete Leonard

Se käskee pingviiniä vaikenemaan,
nielemään väsymyksen.
Se etsii äidille korvaajaa,
vaikka äiti elää vielä.

Pingviini on teini,
pingviinin sanat ei ole kuiskauksia.
Sanat on pingviinin puolella,
ei ole syytä sulkea suuta.

Laki on pingviinin puolella,
totuus seisoo takana,
vaikka tyyppi ei pingviiniä kuuntelisi.


Tyhmät zombiet by Pete Leonard

Zombiet kuolaa ja kirkuu, puree ja juoksee,
ilman järkeä ne vainoo ja huutaa.
Näyttelijät kompastelee, tekstit on kuolleet,
ei mitään taitoo, veri vaan lentää,
järjetön hirviö mudassa vääntää.

Pingviini kelaa vanhoja nauhoja,
missä Freddy unien valtakunnassa kulki
ja Jason hiljaisissa vesissä lepäsi.
Säästä pingviini halvalta verilöylyltä
ja anna viisas ja kylmä hirviö viihdyttäjäksi,
mestariteos, jossa on jotakin järkeä.


Harmaan kudelma by Paula A.M. Puolakka

Laakso pidättää hengitystään ennen aamunkoittoa:
hopeiset höyryt kutoutuvat mäntyjen väliin.

Kuiskaus viipyy liikkuvassa ilmassa,
ei sanoina, vaan vanhemman laulun muistoina,
salaisena karttana,
jota kukaan muu ei ymmärtänyt avata.

Mieli muuttuu lasin ja sumun järveksi,
heijastaen tähtiä,
jotka eivät koskaan aivan ilmesty:
muinaiset ja muodottomat virrat minua suutelevat,
etäisyys hälvenee ja kaikki syvä tulee lähelle.

Minun ei tarvitse vangita jokaista unta,
ei muistaa jokaista ohimennyttä ajatusta:
minä voin vain hengittää vapaasti
ja antaa valkeuden olla turvapaikkani.


Pitkä, solakka ja valkoturkkinen by Paula A.M. Puolakka

Hän on pitkä, solakka ja valkoturkkinen,
ja turkki hohtaa kuin tähtivalo lumella.
Hänen kasvoillaan ei ole sarvekasta harhaa,
vaan hänen valkoisissa kirkkaissa silmissään
muinaiset virrat virtaavat.

Hän kulkee kumarassa,
ei hirviömäisesti taikka kyyristellen sielun pahuutta,
vaan kantaen ihmissydämen koko painoa.

Aura palaa hänen hiljaisen hahmonsa ympärillä:
silmille näkymättömän maailma täydellisyyden huipentuma,
jota harhaoppiset, mielensä lianneet,
eivät kykene koskaan kohtaamaan.
Minulle hän on Rakkaus.


Mielen kristallipallo by Paula A.M. Puolakka

"Your crystal ball ain't so crystal clear":
jätetään toisten luoma synkkyys taaksemme,
rakkain!
Herttakakkonen kääntyy esiin tänään,
joten lakaiskaamme pois kolmansien osapuolien
sabotaasiyritykset.
Toisen korttipakan lomasta Leijonankita ilmestyy kuiskaamaan:
"Kuuntele tarkkaan ja huolella".
Tuoksuherne mustuttaa,
lämpimänä ja kirkkaana,
että hyvä seura parantaa vanhoista kivuista.
Pinkki lootus näyttää esimerkkiä ja toteaa:
"Seiso paikallasi
ja kuuntele elämääsi tähtien alla".
Kaunokainen hymyilee ja lausuu yksinkertaisen totuuden:
"Onnellisuuteen uskominen on jo onni itsessään".