kaste

Minulle sanottiin aina
älä ihmisiin luottoasi anna
luulin sun erityinen olevan
kaiken minusta huomaavan

Virheeni löysit ja minua kannoit
Mutta mitä sinä minulle annoit
Pettymyksen, sen suuren tunteen
ei auta itku päivään uuteen

Pitäisi kaikki unohtaa
vaan kun se on niin vaikeaa
Sisällä vaani suru ja tuska
on tullut elämästäni taas raskas