Surumielinen sävelmä...

Runoilija Mystis

Haluaisin sulkea silmäni
migreenin leiskuvilta sahalaidoilta
vastaantulevien autojen valoilta
antaa vain sataa
tasaisenharmaata sadetta

Haluaisin hetkeksi unohtaa
olemassaoloni rajat
ja ihmisyyteni ääriviivat
luovuttaa kipuni myötä ruumiini
tuikkivaksi tähdeksi

Olisin vain pehmeä usva
väriähehkuvien puiden juurella
tai surumielinen sävelmä
sello soittajan sylissä
hyväillen kosketettava

Ja soittaja soittaisi minut
soittaisi rakkauden sydämestään
jokaiseen nuottiin...

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

ei migreeniä mut muuten kolahti lujaa....

Surumielinen mutta silti niin kovin kaunis runo.

Tämä runosi kaipaa nuottiavaita, surumielinen runosi on!! Hieno!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot