Köydenvetoa

Runoilija miloska

nainen
Julkaistu:
418
Liittynyt: 23.7.2007
Viimeksi paikalla: 23.8.2025 14:35

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.8.1971

Maailma on paljon mielenkiintoisempi kun sitä katsoo pää alaspäin.
 

Sinä toisessa päässä, minä toisessa. Kiskomme köyttä eri suuntiin.

Minä rähmälläni maassa, sinä voitolla.

Autat ylös ja uusi erä alkaa.

Minun vuoroni päästä niskan pääälle. Tasoissa ollaan.

Välillä annan sinun tahallani voittaa. Ehkä sinäkin minun.

Naru virttynyt, kädet täynnä hiertymiä.

Emme osaa lopettaa.

Kumpi katkaisisi tämän näkymättömän köyden joka meidät erottaa?

Tahtoisin taas pitää sinua kädestä. Tuntea kätesi lämmön, suoniesi kyhmyt.

Torvisoitto kajahtaa.

Turnajaiset voivat jatkua.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Hyvin kuvattu. Olipa mukava "löytää" nämä vanhat runosi. Tässä runossa mua miellyttää tuo ajatuskuva että köysi, joka näyttäisi yhdistävän, onkin köysi joka erottaa. Jotenkin elämästä on tullut turnajainen, jossa kumpikin yrittää päästä niskan päälle, saada oman mielipiteensä, käsityksensä ja kokemuksensa voitolle. Sellainen ei ole kummallekaan hyvä tila eikä lopulta johda muuhun kuin molemminpuolisiin hiertymiin ja sitten eroon. Ehkä on kuitenkin vielä toivoa, onhan hauras muisto ja pyyntö tuntea käden lämpö, suonien kyhmyt.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot