Lentoratoja

Runoilija miloska

nainen
Julkaistu:
418
Liittynyt: 23.7.2007
Viimeksi paikalla: 25.6.2025 17:32

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.8.1971

Maailma on paljon mielenkiintoisempi kun sitä katsoo pää alaspäin.
 
siiven kärkien
kosketuksesta

läpi kauriin, kravun
lämpöisten henkäysten

halki napajäätiköiden
julmien viiltojen

samassa
tahdissa,
siivet
siivissä

määränpäinä
yhteiset toiveet

mutta meidän, vuosien lentäessä
jotain tapahtui,
yhteiset kaarteet
muuntuivat kulmiksi

myötätuuli lakkasi
hengittämästä,
siivet iskivät
epätahtiin

liian lähellä
sumenivat ääriviivat,
kasvoi maailman varjo
toisissamme

lyhyt oli 
matka hipaisusta
törmäykseen

eri galakseihin
sinkoutuivat 
lentoradat,
haavoittuneet siivet

eikä se ollut
helppoa, kasvattaa
uudet siivet

oppia suunnistamaan
vieraista tähdistä,
ottaa vastaan lämpö
vieraan auringon

mutta jotenkin
sen opimme,
löysimme uudelleen
ääriviivat,
omat polkumme
tuntemattomiin
maailmoihin

ja eräänä päivänä
kun lensin lentoani,
tunsin 
jotain pientä ja kevyttä,
jota ensin ilmavirraksi
luulin,
tuttua, mutta silti 
jotain uutta

Sinä.

ja ystävän
hellä hipaisu
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Runossasi selvästi tuntuu kuin huomaa että kuinka paljon yksi ystävän kosketus voi muuttaa kuin sisäisen harmauden arjessa. Maan että avaruuden välillä voi tapahtua paljon sisäistä kuin ulkoista tunnelmaa mitä voi itsessään kokea....kruunu on juuri runosi lopussa joka tavallaan kertoo tiivistettynä runon todellisen merkityksen - kahden välillä. Sanojen kuin tunnelman rikkautta !
Kerrassaan ihanaa kohdata ystävä tuolla tavalla.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot