Silmänräpäys

Runoilija miloska

nainen
Julkaistu:
418
Liittynyt: 23.7.2007
Viimeksi paikalla: 23.8.2025 14:35

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.8.1971

Maailma on paljon mielenkiintoisempi kun sitä katsoo pää alaspäin.
 

Onnelliselle sata vuotta on silmänräpäys. Onnettomalle silmänräpäys sata vuotta.

Milloin aikamme alkoi venyä? Muuttua pitkäksi muodottomaksi madoksi.

Päivä ehtii tervehtimään yötä, yö päivää. Liian tutut toisilleen.

Miten saisimme ajan taas lentämään kuin suihkukoneen? Pääsisimme toivomaan sen pakkolaskua.

Ei armollista, armotonta aikaa.

Yksi satavuotinen silmänräpäys.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Oi :o ihana

Mielenkiintoista ajatelmaa ja kielikuvaa/mielikuvaa ajan kulumisesta. Pidän erityisesti alkurivin kahdesta lauseesta, joista etenkin jälkimmäinen on mielestäni niiiin totta - jokainen tietää, kuinka hitaasti aika kuluu kun on yksinäinen tai vaikkapa sairas: sekunnit juuttuvat jähmeään olemiseen. Toinen rivi myös miellyttää, ajan venyminen ja tuo erinomainen "muuttua pitkäksi muodottomaksi madoksi". Päivän ja yön liiallinen tuttuus toisilleen kuvaa minulle elämän muuttumista tasapaksuksi, jolloin sekä päivä että yö menettävät omimmat erityispiirteensä. Loppurivi runollisesti tehokas. 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot