Kesäkeijut suviyössä,
tanssii usvaharsoissansa,
kujeilevat kelmeänä,
kesässä suvisen sumun.
Katselen karjaani laitumella,
missä tanssii keijukaiset,
keveästi ylös, alas
usvaverho suojanansa.
Lehmätkin katsoo lempeästi,
esitystä valonyössä
märehtivät nautinnolla
vihreällä ruohikolla, juhlassa juhannustanssin.
Solistina sinirinta, laululintu kultakurkku.
Virittelee sulosoinnun,heleästi helskyttääpi,
taivaallinen taitoniekka.
Tanssi päättyy päivän nousuun,
harso haihtuu aurinkoiseen.
Kultaa siivet keijukaisten,
vielä viime tanssinnossa, usvassa auringon nousun.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis, hieno runo.