Ken kulkevi teitä hautuumaan,
ken tarpovi talvista maisemaa,
se aura on tietojen syvien,
peto ihmisen vaatteissa,
sen tiellä ken törmää,
sen silmiin julmiin kohtaa,
hän kulkee alla auringon kylmän,
hän kulkee yli hallan raiskaaman maan,
hän eksy ei toivottoman reiteiltä,
ei harhaile valon polulla,
se mi hiljaa vaikenee,
yksin huutaa palelee,
se tuo tietoa syvää,
kylvää kuolon siemenen.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
