Muuan miltei hampaaton vaan ei silti tunteeton eläköitynyt kuli kurkisti viileäkaappiinsa, josta kyynelsilmin vastaan katsoi itkevä juuston kannikkka joka nyyhkien kertoi tulleensa hiljaa hyljätyksi ja senkin vain ollessa yksi syy suruunsa ja suureen ikäväänsä yli päänsä kun katsovat muut vain kaukaisuuteen kohdallaan, mutta kuli naristi vain hammastaan juuston pintaan kunnes sitten poimi astiakaapista raastimen jolla säälien silitti juuston päätä ja valmisteli sitten heille yhteisen illallisen kynttilöineen kaikkineen ja tunnelma oli sen hetken aivan toinen. Niin kuin riskinä nuorena muistelee eloansa kuli kulloinkin ja istuessaan yksin illoin toimineen, rispaantunein loimineen muistelee muruaan mennyttä ja kaunista kuorta sen iltaisen palan pinnalla jonka hinnalla ei ole merkitystä enempää kuin millään muullakaan, mitä ei rahalla saa. Sen makuinen se.
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=Ih0t6F6IDZY
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
