puutarhaunelmia

Ihailin naisia monia,

vain naapurin hortonomia

en mielestäni saanut ees öin,

unilääkkeitäkin vaikka söin.

Tuskin kuvailla häntä voinen,

siihen kyennee joku toinen

joka vielä voimantunnossa,

on mielestään teräkunnossa.

Hän pihamaallansa astellen

kulki pelakuitaan kastellen

silmäänsä alati vilkuttain,

siitä vereeni painetta sain.

Kunnes kevätaamulla varhain,

mun katsantokantani parhain

soi nähdä mitä aikaan saa kun,

kaivaa esiin sipulipaakun.

Kellarista tuon tuliaisen,

vein hoivaan luo ammattilaisen

ja kastellaan amaryllistäin

nyt minimekossa pyllistäin.