Miks mä niitä sydämiä särjen,
kun ne kohta vie multa järjen.
Kun sitä yhtä mä ootan,
ainutta tilaisuutta.
Ei mulle kelpaakaan,
mikä vaan.
Sen ainoon parhaan vaan,
mä haluan.
Sitä saanko mä koskaan,
nähdä saa.
Kuinka mun sydän särkyy taas,
särkyy taas.
Hänet viereeni tahtoisin,
kumpa sut saada mä voisin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


